1. heinäkuuta 2011

Vaatekaapin sisällöstä

Noudatan itse suunnitelmallisuutta ostoksissani. Tiedän, mitä minulla jo on, ja mitä minulta puuttuu. Minulla onkin oma 100 -lista (suosittelen kaikille sen tekemistä) tuotteista, joita tarvitsen vaatekaappiini. (esittelen myöhemmin omani)

Tällä hetkellä minulta ei varsinaisesti puutu mitään tähdellistä, jota ilman en voisi olla. Lähinnä kaipaukseni kohteet ovat vaatteita, jotka olisivat kivoja vaihtelun vuoksi. Perusjutuissa ei siis ole moittimista. Kun omaa vaatekaappiaan päivittää, onkin ensisijaisen tärkeää hoitaa ensiksi perusvaatteet ja -asusteet neutraaleissa väreissä (musta, valkoinen, harmaa, beige jne.) kuntoon. Jos alennusmyynnistä onnistuu löytämään vaatekaapista puuttuvia tähdellisyyksiä, on ehdottomasti kyseessä hyvät kaupat. Kuin rahaa laittaisi pankkiin!

Perusjuttujen tärkeyden ymmärtää ihan normaalilla kaupunkilaisjärjelläkin: jos on esimerkiksi yksi pikkumekko (yökerho-käyttöön, huom eri asia kuin baari) ei kannata valita huomiota herättävää (sekä leikkaukseltaan että väriltään). Se nimittäin kiinnittää muiden huomion. Itse en haluaisi olla tunnettu leopardikuvioisesta mekosta tms.

Eilen olin päivittäiselläni bulsa-espa kävelylläni ja katsastin muutaman liikkeen. On erikoista, että tangoilla roikkuu satoja vaatteita ja vaatekaappiin kelpaavat rajoittuivat alle kymmeneen! Mihin ne kaikki vaatteet menevät? Tai jos ja kun ne ostetaan, on turha ihmetellä suomalaisten "tyylitajua". Vaatteet näyttävät lähes poikkeusetta repsuilta. Turhautumistani rytkyihin kävin helpottamassa Cafe Esplanadissa äitini kanssa.


Mainoslehden kannessa BB. On muuten hieno nainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti