Vaatimattomuus ei kaunista

Pitkän aikaa (vuosisatoja?) on ihmiset kasvatettu vaatimattomuuden ja nöyryyden ihanteiden mukaisesti. On totta, että vain harva sietää lähipiirissään suuria elostelijoita ja itseään täynnä olevia kerskureita, mutta nyt en kirjoitakaan ylettömästä itsensä korostamisesta, vaan oman arvon tuntemisesta.

Jokainen lahja on annettu yksilölle tarkoituksella. Meillä kaikilla on omamme: olemme jokainen jossain asiassa huippuja, ei tätä tule missään nimessä vähätellä. On aivan turhaa pyydellä mitään anteeksi, jos on yksinkertaisesti hyvä. Yksi on huippuälykkö, toisen tyylitaju on pettämätön ja kolmas on ehkä saanut loistavat geenit, jotka antavat näyttävän ulkonäön. Toisaalta huomautan, että missään nimessä ei ole hyvää käytöstä ja sopivaa kertoa muille lahjoistaan ja tavoiteltavista ominaisuuksistaan. Juttuhan on niin, että jos yksilöllä on joku yhteiskunnassa arvossa pidetty ominaisuus - esimerkiksi joku aikaisemmin mainituista tai mikä vaan - ei sitä tule itse nostaa ylös kohosteiseen asemaan. Omainaisuudet huomataan kyllä sanomattattakin. Mutta jokaisen tulisi kuitenkin osata arvostaa itseään ja antaa arvo kyvyilleen. Jos tekee jumalattomasti töitä menestyäkseen, on varmasti kiitoksensa ansainnut, eikä silloin kannata latteasti todeta "Noooooooo mä vaan tällleen vähän yritin" HÖPÖHÖPÖ, loistava on loistava. Piste.

Kiitokset otetaan aina vastaan leveällä hymyllä ja lämmöllä. Keskustelu on kuitenkin hyvä suhteellisen nopeasti ja kevyesti siirtää johonkin muuhun aiheeseen liittyvään, jottei puhe jää kiinni yhden erinomaisuuteen. Esimerkiksi hienon asun kantajan on luonnollista esimerkiksi kiittää suunnittelijaa, tai hyvän projektin hoitaja kittää mahdollisuuksien mukaan avustajiaan ja muita työhön osallistuneita.  Totuushan on, että kukaan meistä ei ole täällä yksin.

Oman arvon tuntemisen ja turhan vaatimattomuuden kitkemisen itsestään lisäksi tässä on kyse muiden huomioon ottamisesta. Minä ainakin vähän hämmästyisin, jos kehuisin ystäväni uutta mekkoa ja hän sanoisi sen olevan "vanha rätti". Tällöin käytännössä jo hieman aliarvoisi kohteliaisuuden antajan makua, mikä ei olisi lainkaan kohteliasta.

Muutenkin smalltalkista ja keskustelutaidoista olisi paljon asiaa, mutta palaan asiaan myöhemmin. Nyt on kiire tarkastamaan Stocka.

Alla jälleen tupakkafetissikuva. Miten omanarvontuntoiselta tuo daami näyttääkään.? Hän ei  ikinä latistaisi itseään.