Farkut: lyhyt oppimäärä

Hyvät Salaseuran ystävät, suottehan anteeksi, että kontribuutioni tämän blogin sisältöön on ollut jokseenkin vaatimatonta viime aikoina. Puolustuksekseni voin todeta, että olen ollut niin tavattomaan kiireinen, että kirjoittamiselle on ollut täysin mahdotonta löytää aikaa. Ihan totta, välillä vain pakko keskittyä tuottavampiin bisneksiin. Näin se maailma nyt vaan toimii.

Mutta mennäänpä itse asiaan.

Mikä onkaan varmin merkki syksyn tulosta? No tietenkin se, että allekirjoittanut päättää päivittää vaatekaappiaan hankkimalla -- FARKUT. Niin. Yhtä varmasti kuin päivän keskilämpötila laskee jonnekin plus viiden paikkeille tulee se päivä, jolloin havaitsen tarvitsevani täydelliset farkut syksyn viimoja vastaan. Tänä vuonna nuo täydelliset farmarit löytyivät puolivahingossa, kun olin katastamassa Zaran syysuutuuksia. En muista farkkujen ostamisen käyneen koskaan näin kivuttomasti.

Se, mikä tekee tästä asiasta kirjoittamisen arvoisen, on kompleksinen suhteeni tähän alati uudistuvaan ja verrattoman monikäyttöiseen vaatekaapin ikiklassikkoon; hyvin usein käy nimittäin niin, että kuherruskuukausi uusien farkkujeni kanssa ehtii hädin tuskin kestää sitä kuukauttakaan, kun olen jo siirtynyt takaisin mekkoihin. Olen katsokaas pohjimmiltani henkeen ja vereen mekkoihminen, jolle mihin tahansa housuihin pukeutuminen on aina Haaste - se edellyttää asukokonaisuuden suunnittelua.

Tyylikkäältä näyttäminen on aina taitolaji, ja lajin taitovaatimukset korostuvat erityisesti silloin, kun pukeudutaan farkkuihin. On ensinnäkin osattava valita tuhansista eri vaihtoehdoista se oikea pesu tai väri (ei missään tapauksessa ikinä niitä liukuvärjättyjä kauhistuksia, joiden käyttö tulisi välittömästi kriminalisoida ympäristörikoksena) sekä ajanmukainen ja (ennen kaikkea) omalle vartalolle sopiva malli; itse suosin pesemätöntä ja kuluttamatonta, siis tummaa denimiä, joka näyttää jo lähtökohdiltaan siistiltä ja on helposti yhdistettävissä lähes mihin tahansa yläosaan. Petite-kokoisena en voi kuvitella itselläni mitään kovin väljää, joten jätän tällä hetkellä kovassa nousukiidossa olevat leveälahkeiset mallit niille, joille senttejä on suotu hieman anteliaammalla kädellä. Onneksi senttejä ei minun kohdallani ole kertynyt myöskään leveyssuunnassa, joten voin huoletta pukeutua tyköistuviin ja kapealahkeisiin housuihin ilman pelkoa makkarankuoriefektistä. Sori nyt vaan, kun joskus on vaikea välttää olemasta rehellinen.



(Ei siis näin)

Täydellisen mallin löytyminen ei tietenkään vielä takaa onnistunutta kokonaisuutta (newsflash?). Tässä vaiheessa täytyy nimittäin osata soveltaa yhdistelemisen oppeja. Itse noudatan aina sopusoinnun eli harmonian periaatetta: ei siis yhdistetä keskenään riiteleviä värejä, kuoseja, tyylejä etc. Olkoot Trendi-lehden muotitoimittajat mitä mieltä tahansa, niin kukkamekko ja maiharit -tyyliset yhdistelmät näyttävät vain ja ainoastaan naurettavilta. Ei, se ei ole mitään "kiintoisaa kontrasteilla leikittelyä", se on aivan puhtaasti tyylitöntä. Piste. Tästä aiheesta voisi muuten kirjoittaa ihan oman juttunsa. Nämä säännöt korostuvat farkkujen kohdalla aivan erityisesti, sillä farkut ovat lähtökohtaisesti rento ja nuorekas vaatekappale (siis kaukana kaikesta elegantista). Näin ollen erityisesti farkkujen kanssa asun muut osat voivat muuttaa antamaasi vaikutelmaa dramaattisesti. Esimerkkejä:

* farkut + huppari = teini (jos siis liikut näissä ihmisten ilmoilla ja ihan vakavissasi)
* farkut + tiukka (kenties vielä jollain kimaltelevilla logoilla varustettu) trikoopaita tai -toppi = tyrkky, varsinkin jos myös farkut ovat tiukat ja kapeat
* farkut + farkkutakki = SOITA 112
* farkut + biker-nahkatakki = rock tai "rock"
* farkut + valkoinen kauluspaita = smart casual
* farkut + bleiseri = chic

Yläosan lisäksi kokonaisuuteen vaikuttavat luonnollisesti myös asusteet (vyö, huivi, laukku...) ja kengät. Väärin valitut kengät pilaavat asun kuin asun sadan prosentin todennäköisyydellä. Miettikääpä näitä:

* farkut + maiharit = punk ON kuollut
* farkut + biker-saappaat = ehkä Kate Mossilla
* farkut + UGGsit = ydinkatastrofi
* farkut + tennarit = näytätkö vielä paperit? (Alkon kassalla/yökerhon ovella)

Toisin sanoen: suosittelen farkkujen kanssa joko avokkaita, nilkkureita, klassisia saappaita, ballerinoja tai loafereita. Niiden kanssa on vaikeaa (joskaan ei mahdotonta) mennä ihan metsään.

Summa summarum: farkut ovat monikäyttöinen mutta eleganssin kannalta haastava vaatekappale. Näin ollen vaikutelma, jonka farkuissasi muille itsestäsi annat, riippuu hyvin paljon siitä, millaiset farkut olet valinnut ja mitä pukenut niiden kanssa. Tähän loppuun vielä esimerkki Cambridgen herttuatar Catherinen farkkutyylistä, joka on tyylikkyydessä vertaansa vailla.

Hauskaa perjantaita ystävät

Onko tässä jotain todenmukaista? Hauska kuitenkin :D

Kampauspöydät

Jokaisella naisella tulee olla asunnossaan kampauspöytä. On todella epämiellyttävää ehostaa itseään ties missä kylpyhuoneessa tai eteisen peilin edessä. Koska asuntoni on neliömäärä on rajoittunut, joudun vielä tyytymään pieneen, mutta ihan sievään, kummitätini vanhaan kampauspöytään. En voi laittaa siitä kuvaa vielä, koska restaurointi on kesken. En ole saanut ketään maalaamaan sitä vielä. Toisaalta, kun ottaa huomioon, että tässä maailmassa saa itse ostaa kukat ja vaihtaa polkupyörän kumitkin, on ehkä turha haaveilla ritarillisesta avusta. Ihmiset (sekä miehet että naisetkin) voisivat muuten ymmärtää, että pienillä teoilla saa paljon hyvää aikaan. Perushuomaavaisuus ja avuliaisuus tuottavat kaikille hyvän mielen. Jotenkin tuntuu että yleinen mentaliteetti on se, että kaikesta pitäisi aina saada jotain konkreettista takaisin. Toki ymmärrän erinomaisesti sanonnan, jossa todetaan kiittämättömyyden olevan maailman palkka. Harvempi jaksaa olla aina se avuliain ja huomaavaisin, jos sitä ei kuitenkaan osata arvostaa.

Mutta takaisin kampauspöytiin. Sitten, kun asuinpinta-alani yllättäen kymmenkertaistuu, ostan tämän House of Lolitan kampauspöydän.

Paluu kesälomalta

Salaseura on ollut lomalla, mutta nyt ollaan taas takaisin kuvioissa! Kesän aikana olin mm. viikon maakuntamatkalla vanhempieni kesäpaikalla Sotkamossa. Kyllä Kainuun maisemat ovat upeita: korkeita vaaroja ja suuria järviä. 

Luonnollisesti hyödynsin myös Kainuun korpien aarteita ja keräsin yhteensä 15 kg lakkoja. Nämä ovat huipputerveellisiä ja aivan ihanan makuisia. 

Vaikka maakunnasta paluusta on jo kolme viikkoa, mieleni on vieläkin hyvin levännyt. Toivon, että tämä seesteinen olo jatkuu pitkälle talveen, sillä jo nyt alan olla aika ylityöllistetty bisneksieni kanssa. Jouduin mm. luopumaan eräästä hyvästä tarjouksesta, mutta onneksi sain sen delegoitua Ingridille.

 

Kävin muuten taannoin ostoksilla Gina Tricotissa. HUHUHUHUH, enpä olisi itsestäni uskonut, että edes astelen ko. liikkeeseen sisään. Mutta se olikin huippupäätös, sillä löysin todella pompöösin paidan. 

          "I see what you see and i love it". Tämä on jollain kierolla tavalla ihan hauska :D